My Little Pony

On tuskin mainitsemisen arvoista, että on kovin vaikeaa kirjoittaa tarinaa ilman henkilöitä. Ei myöskään liene mikään neronleimaus oivaltaa, että historiallisen fiktion, elämänkertojen ja fanifiktion ulkopuolella hahmot on kirjoittajan itse keksittävä. Sen sijaan se, miten monimutkainen tämä toimitus saattaa joskus olla, voi usein olla yllätys kirjoittajallekin, yleensä siinä vaiheessa kun tuijottaa turhautuneena tyhjää näyttöä.

It's probably not even worth mentioning that it's quite difficult to write a story without characters. It also doesn't exactly take a genius to realise that outside historical fiction, biographies, and fanfiction the writer has to create the characters. However, even the writer may sometimes be surprised by how complicated this process can be, usually at the point when they're staring at the blank screen in frustration.

Olen vuosien mittaan kokeillut monia tapoja suunnitella henkilöhahmoja tarinoihini. Olen täyttänyt lomakkeita, kirjoittanut kohtauksia, vastannut kysymyksiin, piirtänyt kuvia, ja pohtinut sen sataa erilaista yksityiskohtaa syventääkseni päässäni olevia nimiä ja kasvoja. Vasta kuitenkin kokeilin jotain aivan uutta: tein hahmostani ponin.

Over the years I've tried many ways to plan characters for my stories. I've filled forms, written scenes, answered questions, drawn pictures, and thought about a hundred little details to put some depth to the names and faces in my head. However, recently I tried something entirely new: I made my character a pony.

Ei, tämä ei tarkoita, että kirjoitin tarinaani nelijalkaisen hahmon. Sen sijaan otin jo olemassa olevan mutta hiukan tyhjän hahmon, teinitytön nimeltään Artemis Penner, ja muokkasin hänestä ponin. My Little Ponyn, tarkalleen ottaen, koska värejä ja symboleita pohtiessani sain ajatella hahmoa hiukan syvällisemmin.

With this I don't mean I wrote a four-legged character into my story. Instead I took an existing but rather blank character, a teenage girl called Artemis Penner, and turned her into a pony. A My Little Pony, to be precise, because thinking of the colours and symbols got me to think about the character somewhat more in depth.

Teknisesti ottaen en tietenkään luonut ponia tyhjästä. Tekemisen sijaan kyseessä oli pikemminkin ponin tuunaus, tosin hiukan perusteellisempaa sorttia. Urakkani pohjana oli valmis muoviponi, niitä juuri mitä kaupasta saa leluosastolta. (Poni ei ollut nimenomaisesti tätä varten ostettu, vaan tuli bonuksena toisessa lelupaketissa, kun ostin itseltäni puuttuvaa ponia. En nyt sitten tiedä, tekeekö tämä asiasta paremman vai päinvastoin.) Tätä sitten aloin työstää visioni mukaiseksi, ihan ensiksi repimällä pään irti.

Technically speaking I didn't exactly create the pony out of nothing. It was more a case of customising a pony, though in a rather thorough manner. The starting point of my project was a pre-made plastic pony, the kind you get from the toy department. (I didn't buy the pony specifically for this; it was a bonus in a toy package I bought to get a pony missing from my collection. Of course, I'm not sure if this fact makes my case better or worse.) I then started modifying this to better fit my vision, starting with tearing off the head.

Pään ja kaulatapin poiston jälkeen vuorossa oli karvoituksen uusinta. Häntä irtosi verraten vaivatta sisäpuolelta vetämällä, harja taas vaati saksia ja perusteellista puhdistamista sisäpuolelta. Tämän jälkeen poistin ponin valmiit silmät ja symbolin, ne kun eivät laisinkaan vastanneet Artemiksen asennetta. Tähtiä, pyh.

After taking off the head and the neck plug I turned to the hair. The tail was fairly easy to detach by pulling from the inside, while the mane required scissors and a thorough cleaning from the inside. After this I rubbed off the old eyes and symbol, as they had nothing to do with Artemis. Stars, blech.

Symbolin ja silmien maalaaminen oli ehkä koko prosessin hauskin osa. Aluksi ajattelin laittaa pelkän merkin, nykyisessä sarjassa kun poneilla ei sen enempää koristuksia ole, mutta päätin sitten, että Artemiksen rooli tarinassa kaipaa hiukan erikoisempia lisäyksiä. Pohjaväri sai pysyä ihan samana; vedensininen on Artemikselle täydellinen.

Painting in the eyes and the cutie mark was probably the most fun I had during the process. At first I thought to only paint in the cutie mark, since in the new series the ponies don't have more markings than that, but then I decided that Artemis' role in the story requires some special additions. The base colour got to stay as it was; watery blue is perfect for Artemis.

Häntä oli lähes yhtä helppo korvata kun poistaakin; valmiista nukenhiuksista vain sopiva lenkki ja sisäpuolelta paikalleen. Harja vaatikin sitten hiukan enemmän työtä. Aika monta tuntia sitä sai rautalangalla vääntää, mutta lopulta Artemiksella oli sovelias päänpeite.

The tail was almost as easy to replace as it was to take off; an appropriate loop of doll hair and fitting it through the inside. The mane took a bit more work. I was wired in for quite a few hours, but at last Artemis had her head covered.

Lopuksi kaikki piti tietysti liimata yhteen, harja pestä ja muotoilla, ja sitten odottaa kuivumista. Poni pääsi kanssani suihkuun, eikä siitä mennyt sen kummemmaksi. Kaiken kaikkiaan se näyttää varsin terveeltä poniksi, jolta on kaula revitty auki hedelmäveitsellä.

In the end I had to glue everything together, wash and style the mane, and wait for it all to dry. The pony got to shower with me and doesn't seem any worse for the wear. All in all she looks quite healthy for a pony that had her throat carved open with a fruit knife.

Mikä tämän kaiken lopputulema sitten on? Ainakin se, että ponin tuunaus antaa helposti useamman tunnin aikaa miettiä samalla, kun käsillä on puuhaa. Itse ponin tekeminen toimintana tuskin Artemista sen kummemmin syvensi hahmona, mutta sen suunnittelu ja prosessin aikana tapahtunut ajattelu kylläkin. Selvitin Artemiksesta itselleni ainakin yhtä paljon yksityiskohtia kuin jos olisin vain täyttänyt perinteisiä kyselylomakkeita, ja minulla on siitä vielä näyttääkin jotain muuta kuin tiedosto jossain kovalevyn nurkassa.

So what is the final conclusion for all this? At least I found that customising the pony gives me several hours to think while my hands have something to do. The pony-making itself probably didn't bring much depth to Artemis' character, but the planning and thought process while working certainly did. I figured out at least as many details about Artemis as I would have by filling traditional questionnaires, and I actually have something to show for it besides a file somewhere in the depths of my hard drive.

Seuraava hahmo sitten vaatiikin jo polymeerisavea ja akryylimaaleja…

Of course, the next character will require some polymer clay and acrylic paint…